Sähköä

Mielenkiintoinen käsite on prepaid-sähkö... Käytävässämme on mittari, jossa on on lukema minkä verran Reminbitä on sähköä jäljellä. Mittaria pitää luonnollisesti seurata itse, että tietää milloin kreditit on lopussa. Ainoa ongelma on, että mittari on lukollisessa teknisessä tilassa, joten aina kun haluaa mittaria lukea, pitää soittaa joku jäppinen paikalle.

Kun muutettiin sisään välittäjä kehui, että 1000 RMB riittää pari-kolme kuukautta. Eipä riittänyt... Vaan aika tarkkaan kuukauden ja eräs kaunis päivä virtaa ei ollut. Laura selvitteli asiaa Jarnon ollessa töissä. Tiesimmekin jo etukäteen, että sähköä ostetaan torni numero 9:ssä. Tietysti pitää olla kiinalainen pankki/automaattikortti. No sellainen löytyy, mutta vain Jarnolta joka oli katkoksen sattuessa n. klo 11 duunissa. Pakkohan sieltä oli lähteä kotiin, koska esim. pakastin alkaa sulaa asunnon lämpötilan noustessa kohti 30 C (kas kun ilmastointi ei toimi ilman sähköä).

Systeemi on sinäänsä hieno, vaikka konseptina on ilmaislainoittaa sähköyhtiöitä. Käydään maksamassa (kiinankielisessä) automaatissa haluamansa summa käyttäen tiettyä viitettä käyttäen ja lukema ilmestyy käytävän mittariin automaagisesti. Presto! Ainoa ongelma oli, että vaikka rahat oli siirretty ei Igorin moskovanvalo syttynyt. Tämä johtui siitä, että vikavirtakytkin (tai vast) oli lauennut sähkön loppuessa. Piti siis odotella n. 45 min, että saatiin kaveri avaimen kanssa painamaan kytkin oikeaan asentoon ja "syttyy lamppu serkun valkonaamaisen". Kisaueera.

Tätä tekstiä kirjoiteltiin koneessa kohti Suomea. Tarkoitus on viettää rentouttavat kolme viikkoa. Lomasta lisää myöhemmin, mutta tärkein uutinen lentokoneen vessan hoitotasolta - Alisalla on puhjennut alas kaksi hammasta!

Kuusamo??

Istahdin lounaalle läheiseen kahvila-ravintolaan. Jossain vaiheessa alkoi soimaan "Danny:n" Kuusamo. Ei nyt Dannyn esittämänä sentään. Odotin puheosuutta tyyliin "Peking, savuinen sumuinen kaupunki...", mutta biisi sisälsi vain kitarajammailua ja naisen hyräilemässä daada daa:ta.

Biisi loi hetkeksi hieman oudon tunnelman... Mutta Quattro Stagioni oli ok. ;)

Peintti ja Puhis ovat mestoilla. Tulivat eilen ja sinnittelivät kiitettävästi yhteentoista illalla. Hienoa valmistautumista osoittaa lähes tyhjät matkalaukut - mukana vain kaksi puhdasta vaatekertaa. Loput ostoslistalla. :) No ok, ei ne matkalaukut ihan tyhjiä olleet, vaan täynnä Alisan sapuskaa.

Sensuuri

Pikkusen on suoraan sanottuna "venäläinen meininki"!! Suuri ja mahtava "kansantasavalta" ja sen internetpoliisiarmeija ovat päättäneet, että blogeihin ei Kiinasta tarvitse kirjoitella. Ainoa keino, jonka keksin oli reitittää liikenne NSN:n (Nokia Siemens Networks) VPN yhteyden kautta. Että ottaa päähän. No onneksi tämän sai kuitenkin jotenkin toimimaan. Meni muutama päivä ennen kuin keksittiin miten homman sai junailtua. Taas harveni jo nyt harvat postitukset.

Illalla on bändin toinen keikka Pekingin suomi-baarissa Take5:ssa. Settiin on tullut pari uutta biisiä, jotka Jarnon pitäisi vielä opetella.

Uusi kämppä ja palvelusväkeä

Muutettiin hirveällä häslingillä uuteen kämppään 1.6. Häslinkiin liittyy kadonnut avain ja automaattikortti, jotka molemmat löytyivät sekä kolme pakattua tavaraa, jotka itseasiassa eivät olleet meidän. Muuttomiehet olivat ehkä hieman liiankin vauhdikkaita ja työjohtajalla ei homma ihan hanskassa.

Uusi asunto on samassa taloyhtiössä, mutta eri tornissa kuin edellinen. Tässä valokuva olohuoneen ikkunasta - 31 krs (miinus epäonnen kerrokset 4, 13,14 ja 24).


Koska uudessa asunnossa ei käy ns. talon-puolesta siivoojaa, piti palkata "ayi". Suora käännös kai "täti", käytännössä parempi käännös on taloudenhoitaja. Ayi löytyi Suomeen palaavan perheen "perintönä" ja hän käy meillä ainakin alkuun kolmena päivänä viikossa 10-14.

Ensimmäinen päivä meni vahvasti Jarnon paitoja silittäessä ja järjestellessä. Jarno ei perinteisesti ole silittänyt paitoja pesun jälkeen vaan ainostaan käyttöönsä. Rouva Wang ei luonnollisesti puhu englantia, joten kommunikointi menee vähäisellä kiinan taidolla, sanakirjan ja kiinanopettajan avustuksella.

Jarno oli tänään ensimmäsitä päivää uudella toimistolla. Plussaa oli, että taksi ymmärsi kerralla mihin ollaan menossa. Matka on ajallisesti jopa aavistuksen lyhyempi. Toimisto hakkaa vanhan Nokian Heipinglin konttorin 4-0. Jopa kahvi on oikeaa, eikä Nescafen automaattikuraa.

Lopuksi.... Altsu!!