torstai 13. syyskuuta 2007

Hong Kong

Täällä Jarno ja Hong Kong. Duunimatkalla koko viikon. Alkuperäinen suunnitelma oli lentää pois jo keskiviikkona, mutta lähtö venyi perjantaiaamulle. Ainakin vielä näyttää, että huomenna pääsisi lähtemään...

Duunia on riittäänyt taas sen verran, että Hong Kong pysyy melko tuntemattomana hotellia+kortteli ja toimistoa lukuuottamatta. Sinäänsä ihan mielenkiintoista on tosin ollut. Voi sanoa, että diili jota täällä veivataan on käänteiltään omaa luokkaansa. Sanotaan vaikka noin. :)

Varattiin perheelle liput (etelä) Koreaan Kiinan kansallisviikon lomalle. Lähdetään 2.10 ja tullaan takaisin Pekingiin 6.10. Hauskan matkasta tekee, että Lauralla on Koreassa lukion vaihto-oppilasvuoden aikainen kaveri, jota Laura ei ole nähnyt (hm...) 13-14 vuoteen.

Pekingissä kaikki edelleen hyvin, Alisa kasvaa ja kehittyy. Yritin täällä Hong Kongissa katsella tuliaisiksi "taaperokärryä" jolla voisi harjoitella seisomista ja myöhemmin kävelyä. Taitaa vain venyä toimistolla sen verran, että en ehdi poiketa Brio:n jälleenmyyjällä, jonka löysin netistä.
再见 - Zài jiàn (~näkemisiin l. näkemiin)

(turha luulla, että osaisin merkkejä - lunttaisin)

sunnuntai 2. syyskuuta 2007

Seitsemän

Kesäloman kolmantena päivänä Laura käveli vaunujen kanssa Kampin keskuksessa pankkiautomaatille – tuntui, että jotain puuttuu – hetken päästä hän tajusi.

Kukaan ei katso vaunuja.
Kukaan ei katsoAlisaa.
Kukaan ei törkkää kaveriaan ja sano (kiinaksi): ”katso vauva!”
Kukaan ei ”työnnä” päätään vaunuihin.
Kukaan ei naksuta suutaan.
Kukaan ei vilkuta.

-Saa kävellä rauhassa. Näköjään kaikkeen tottuu 

Esimerkki Kiinasta, olin Alisan kanssa läheisessä supermarketissa, Jinkelongissa. Myyjiä on jokaisessa kaupassa paljon, niin tässäkin. Jätin Alisan vaunuissa istumaan käytävän päähän, kun suomalainen kaveri katseli tavaroita hyllyn päästä, kun tulin käytävää takaisin minuutin kuluttua, kysyin ”Onkos siinä taas viisi myyjää?” Kaveri katsoi Alisan suuntaan ja sanoi, ”…seitsemän!” ¨

Myyjät kerääntyvät katsomaan ja naurattamaan (naksuttamaan suutaan) Alisaa, mutta eivät koske Alisaa, onneksi. Muuten saisi vahtia tarkemmin. Alisa tuntuu tykkäävän saamastaan huomiosta ja hymyille edelleen auliisti lähes kaikille , tutuille tai tuntemattomille. Tämä jälleen lisää paikallisten kiinnostusta.

tiistai 28. elokuuta 2007

Alisa on pipi

Käytiin Alisan kanssa lääkärissä, kun Altsu oli kuumeessa kolmatta päivää. Lekuri totesi, että korvat ja kurkku on sen verran punaiset, että antibiootti on tarpeen. Toivottavasti lähtee tällä. Tyttö on kyllä ollut suhteellisen pirteä ottaen huomioon, että kuumetta on ollut 38-39 C. Ollaan tietysti annettu kuumetta alentavia suppoja, mutta silti...

Konttaus sujuu jo tosi hyvin, tässä pari kuvaa viime päivien tutkimusmatkailusta.
(katos tää aukeaa)
(mitenköhän nämä muut)
(Matkalla makuuhuoneesta olohuoneeseen)
(puolivälissä on hyvä huilata ja testata kaikua kirkumalla)

sunnuntai 19. elokuuta 2007

Kotona

Lähdimme Alisan kanssa Helsingistä Pekingiin torstaina 16.8. Lento oli hieman yli tunnin myöhässä, mutta kun päästiin liikkeelle, meni matka suhteellisen mukavasti. Nousussa Alisa oli jo niin väsynyt, että hieman kiukutti, tai sitten tuntui korvissa, tai jotain.. Mutta heti kun vauvakori tuli, Alisa nukahti ja nukkui melkein koko lennon ja laskussa nukahti vielä uudestaan - yölennon hyviä puolia.

Laskeuduimme Alisan 8kk synttäripäivänä. Ennen lähtöä Alisa otti pari konttausaskelta, ja on jatkanut harjoituksia kotona.. Sunnuntaina liikkuminen alkoi jo näyttää konttaamiselta.. Harjoittelut jatkuvat.

Alisan rytmin kääntö on alkanut hyvin, valvoo vaan paikalliseen aikaan nähden myöhään, mutta ei mitään ylimääräisiä heräämisiä yöllä, eikä valvo kuitenkaan yli puolen yön..

Viikonlopun saimme olla koko perhe kotona, Jarno lähtee maana ntaista perjantaihin Taiwaniin työmatkalle.

Lisäyksenä: maininnan arvoista, Jarnon ensimmäinen Taiwanin matka ilman mahatautia!

torstai 16. elokuuta 2007

Tytöt takaisin Kiinaan

Alisa ja Laura laskeutuvat huomenna aamulla Kiinan aikaa Pekingiin. Sopivasti Alisan 8 kk synttäreiksi. 3 viikkoa on pitkä aika erossa, kun Alisa muuttuu viikoittain tai päivittäin. 3 viikon aikana tapahtunut mm. pari hammasta yläleukaan, ryömimisen (jopa konttauksen) aloittelu, ruokailu hoituu nykyään syöttötuolissa, painoa tullut lisää luonnollisesti, etc...

Lienee turha sanoa, että tunnelmat ovat sekä Suomessa että Kiinassa odottavat...
Seuraavaa Suomen vierailua saadaan varmaan odotella jouluun asti. Syksyllä on suunnitelmissa käydä Koreassa (etelä) morjestamassa Lauran vaihto-oppilasvuoden kaveria.

Ayi on osoittautunut hyväksi ja jopa oma-aloitteiseksi. Välillä oma-aloitteisuus menee vähän yli. Jarno huomasi töistä palatessaan, että lakanat oli vaihdettu. Ok, hieno juttu, mutta ongelma oli se, että emme omista kuin kahdet lakanat ja toiset olivat olleet käytössä vierassängyssä. Pienenä taustana - edellisessä asunnossa oli lakanat talon puolesta... Lisäksi toinen lakana on vähän liian pieni toiseen sänkyyn. No yksi yö tuli nukuttua pedatussa vierassängyssä lakanoiden kuivuessa ja tästäkin haasteesta selvittiin.

maanantai 30. heinäkuuta 2007

Jarno taas Taipeissa - Huonosti alkaneelle päivälle hyvä loppu!

Päivä alkoi huonohkosti - herätys 4:45 ja 5:30 kohti kenttää. Sopivasti perillä, mutta teknisen vian ja ruuhkan jälkeen odottelua koneessa istuskellen tuli 2 h sisältäen normaalin boardausistuskelun. Muutenkin Taiwaniin matkustaminen kestää ihan riittävästi... Nyt kotoa Taiwanin hotellille pääsemiseen kesti n 12 h. Siinä ajassa olisi helposti lentänyt aavistuksen pidemmälle esim. Suomeen.

Loppua kohti homma kääntyi parempaan. Tässä resepti:

1. Urheilua. Matolla juoksua, pikkusen punttia, sauna ja hierova tuoli.
2. 14 oz pihvi (28g*14)
3. Drinkki baarissa (osittain complementary). Macallan 18y, yllättävän hyvä. Pehmeä, vähäsavuinen (Juon paljon isley-viskejä) vanilijainen jälkimaku.
4. Nukkumaan ja 8-9 h yöunet.

Näihin tunnelmiin. Taipei kuittaa.


(lisäys 1.8.) Ei pitäisi kehua liikaa. Nyt on sitten vatsatauti.

lauantai 30. kesäkuuta 2007

Sähköä

Mielenkiintoinen käsite on prepaid-sähkö... Käytävässämme on mittari, jossa on on lukema minkä verran Reminbitä on sähköä jäljellä. Mittaria pitää luonnollisesti seurata itse, että tietää milloin kreditit on lopussa. Ainoa ongelma on, että mittari on lukollisessa teknisessä tilassa, joten aina kun haluaa mittaria lukea, pitää soittaa joku jäppinen paikalle.

Kun muutettiin sisään välittäjä kehui, että 1000 RMB riittää pari-kolme kuukautta. Eipä riittänyt... Vaan aika tarkkaan kuukauden ja eräs kaunis päivä virtaa ei ollut. Laura selvitteli asiaa Jarnon ollessa töissä. Tiesimmekin jo etukäteen, että sähköä ostetaan torni numero 9:ssä. Tietysti pitää olla kiinalainen pankki/automaattikortti. No sellainen löytyy, mutta vain Jarnolta joka oli katkoksen sattuessa n. klo 11 duunissa. Pakkohan sieltä oli lähteä kotiin, koska esim. pakastin alkaa sulaa asunnon lämpötilan noustessa kohti 30 C (kas kun ilmastointi ei toimi ilman sähköä).

Systeemi on sinäänsä hieno, vaikka konseptina on ilmaislainoittaa sähköyhtiöitä. Käydään maksamassa (kiinankielisessä) automaatissa haluamansa summa käyttäen tiettyä viitettä käyttäen ja lukema ilmestyy käytävän mittariin automaagisesti. Presto! Ainoa ongelma oli, että vaikka rahat oli siirretty ei Igorin moskovanvalo syttynyt. Tämä johtui siitä, että vikavirtakytkin (tai vast) oli lauennut sähkön loppuessa. Piti siis odotella n. 45 min, että saatiin kaveri avaimen kanssa painamaan kytkin oikeaan asentoon ja "syttyy lamppu serkun valkonaamaisen". Kisaueera.

Tätä tekstiä kirjoiteltiin koneessa kohti Suomea. Tarkoitus on viettää rentouttavat kolme viikkoa. Lomasta lisää myöhemmin, mutta tärkein uutinen lentokoneen vessan hoitotasolta - Alisalla on puhjennut alas kaksi hammasta!